Tänään kävin keskikehon muokkaus -tunnilla, joka kesti 30 minuuttia. Olen niin hehkuttanut lihas- ja aerobisen kunnon paranemista, että uusi tunti palautti kyllä jalat maan pinnalle. Vaikka kuntosalin puolella olen kaksi kertaa viikossa harjoittanut vatsa- ja selkälihaksia, niin kyllä tuo puolen tunnin vatsa-selkälihastreeni sai ymmärtämään, että työsavottaa on sillä saralla tosi paljon jäljellä. Mutta jaksoin silti tehdä kaikki liikkeet ja ihan kohtuudella, mistä olen tyytyväinen. Hiki tuli pintaan heti viiden minuutin jälkeen. Vielä eivät ole paikat kipeänä, mutta epäilen vahvasti, että iltaa kohti alkaa vatsa- ja selkälihaksissa tuntumaan kiitettävästi.
Vatsa-selkätreenin jälkeen otin vielä puolen tunnin venyttelyn, mitä en ole pitkään aikaan tehnyt. Venyttelyn tärkeys muistui taas mieleen, kun varsinkin reidet ja pohkeet tuntuivat olevan vähän kireällä. Sitä paitsi tiedän, että mikä kohta vain jaloista jumittaa, niin se voi vaikeuttaa ihan alaselkään saakka liikkumista. Vaikka kireys olisi pohkeessa, voi kipu tuntua alaselässä. Ei pitäisi siksi venyttelystä laistaa, vaikka tuntuu, että haluaisi kovempaa treeniä. Toisaalta venyttelyliikkeet ovat sellaisia, että niitä voi hyvin kotonakin tehdä. Ei siihen ohjattua venyttelytuntia tarvitse, jos vain muistaa kohtuudella eri venyttelyasennot.
Aamulla painelin heti herättyäni spinninkiin. Siellä oli kaksi miestä, jotka oli juuri laittaneet 45 minuutin LesMill-virtuaalitunnin päälle. Hyvin sopi mullekin. Ehdin juuri sopivasti heti alusta mukaan polkemaan. Menin keskiriville pyörän selkään, kun miehet olivat valinneet eturivin paikat. Homma meni multa jo rutiinilla. Kun lihakset lämpeni, ei ollut mitään vaikeuksia urakoida pyöräilyssä.
Suihkun jälkeen oli kiire laboratorioon, jossa otettiin sydänfilmi. Tietysti se oli kunnossa enkä muuta kyllä epäillytkään. Lääkäri vain halusi tarkistuttaa asian yhdessä muiden verikokeiden kanssa. Eilen valittelin vasemman pakaran kipua ja iskiashermoa. Nyt ei ole ollut minkäänlaisia tuntemuksia. Hyvä niin.
Aamulla ei olisi millään huvittanut lähteä kuntosalille, mutta ei auttanut kuin mennä. Se on jännää, miten joskus ei vain yksinkertaisesti halua lähteä sinne ja joku toinen päivä sitä on aivan into pinkeänä menossa. Kun on laiska päivä, niin pitää lähes pakottaa itsensä liikkeelle. Mutta kuinkas ollakkaan, salille päästyäni oli jo ihan hyvä fiilis. Aloitin treenin kuntopyörällä polkemalla vartin. Sitten kävin eri päälihasryhmät läpi eri laitteissa ja lopuksi vielä juoksumatolla kevyt palautus kymmenen minuuttia ja venyttelyt laitteissa. Sitten saunaan, suihkuun ja lopulta takaisin kotiin. Nyt on hyvä mieli siitä, että kävin.
Kuntosalilla painojen kanssa äheltäminen on tavallaan itsensä voittamista joka ikinen kerta. Ja kun nyt voi jo painoja lisätäkin, niin tietää edistystä tapahtuneen. Lihaskunto kasvaa. Ja muutenkin kunto on kasvanut, kiitos 2-3 kertaa viikossa käydyille spinning-tunneille. Jooga ja pilates on nyt jääneet vähemmälle. Haluan ilmeisesti rääkätä itseäni ennemmin nopea- ja raskastempoisella treenillä kuin rauhallisesti venyttelemällä ja nautiskelemalla. Vaikka tiedän kyllä, että venyttelyille ja rentoutuksellekin olisi tarvetta. Akillesjänne on nyt rauhoittunut toistaiseksi kokonaan, mutta vasemman pakaran yläosa iskee välillä säkeniä. Kaippa se on iskiashermon syytä.
Tälle päivälle en ole varannut minkäänlaista liikuntaa. On siis täydellinen lepopäivä. Onneksi akillesjänteen tilanne on parempi eikä enää vaivaa niin paljoa kuin toissapäivänä. Pientä kipuilua, mutta niinhän tuo on koko kropassa vähän piesty olo. Kuuluu asiaan, kun kuntokuuri on meneillään. Kun lihaksia käyttää pitkästä aikaa, on seurauksena vääjäämättä lihasten kipeytyminen. Pohkeet on vähän jumissa ja käsivarret jäykkänä. Tietääpähän jotakin tehneensä. Vaikka tänään on lepopäivä, niin mieli tekisi mennä illalla ohjatulle spinning-tunnille, joka kestää tunnin verran. Huomenna silti pitäisi olla kuntosalin vuoro, joten taidan jättää spinningin myöhempään ajankohtaan. Saa nähdä miten kuntoilu kärsii, kun ensi viikolla pitää ajella harva se päivä 100 km:n päähän edestakainen matka. Jos saisi silti käytyä 3 kertaa viikossa, niin olisin tyytyväinen.
No niin, 45 minuutin LesMills spinning-tunti takana. Kyllä siinä hyvin saa hien pintaan, ei voi moittia liian löysästä treenistä. Varsinkin, kun kaikessa noudattaa niitä ohjeita joita annetaan vastuksen ja nopeuden suhteen. Mutta ihan hyvältä tuntuu niin treenatessa kuin sen jälkeenkin. Nyt iltapuuron syöntiin.
Viime viikolla ei tullut käytyä kuin spinningissä, mutta sentään kolme kertaa kuitenkin. Eilen kävin kuntosalilla uuden kuntosaliohjelman kanssa. Muuten meni ihan hyvin, mutta pohjeprässi oli niin helvetillistä vammasta yhä kärsivälle jalalle, että se oli pakko jättää kesken. Tuntui siltä kuin pohje ja akillesjänne olisivat olleet tulessa. Ilta meni sitten kivusta käpristellessä ja Buranaa nappaillessa. Illalla huomasin myös, että kipeän jalan akillesjänteen viereen oli noussut patti, joka aristi tosissaan painellessa siitä kohtaa. Iho ei kuitenkaan tuntunut sen lämpimämmältä kuin muuallakaan. Silti pohdin, että taitaa yrittää pukata paratendiniittiä. En tiedä mikä sen tarkka suomenkielinen vastine on, mutta tarkoittaa jotakin sen suuntaista, että akillesjänteen vieressä oleva kudos tulehtuu. Kyse ei ole siis varsinaisesta akillejänteen tulehduksesta.
Tänä aamuna kun heräsin oli nilkka ja pohje ihan jäykkänä ja kipeänä. Hyvä puoli on se, että yhäkään akillesjänteen ympärillä ei ole kuumotusta ja pattikin oli laskeutunut yön aikana. Rasitusvammaa se kuitenkin todennäköisesti teettää, joten pitää jonkin viikon ajan kuntoiluohjelmaa vähän muuttaa siten, että jalka ei pääse liikaa rasittumaan. Tänään mietin vielä, pitäisikö käydä spinningissä. Ainakaan sen ei pitäisi rasittaa akillesjännettä liikaa. Polte liikkumaan olisi kova. Jospa lähtisin nyt sitten. 🙂
Onhan tämä ollut omanlaisensa lepoviikko. Kuntosalilla en ole käynyt kertaakaan tällä viikolla enkä käy viikonloppunakaan. Silti spinningissä olen käynyt nyt kaksi kertaa tälle viikolle siitä yksinkertaisesta syystä, että liikkuminen tuntuu vain niin äärettömän hyvältä. Ei osaa olla vain kotisohvalla makaamassa. On se kumma miten nopeasti liikkumiseen jää kiinni, kun ajattelee, että vasta vajaa kaksi kuukautta sitten päivät meni lähinnä tietokoneen ääressä tai sohvalla tv:tä katsellessa. Kuntosalilla painojen nosto on mukavaa, mutta pystyn olemaan viikon sitä ilman. Sen sijaan spinningistä on tullut ihan must. Puoli tuntia sitä tuntuu aika vähältä, joten yleensä otan joko kaksi spinning-tuntia peräkkäin tai yhden 45 minuutin treenin. Tänään otin 45 minuutin treenin ja kävin saunassa ja suihkussa. Kyllä on taas hyvä olo. Tuntuu siltä, että virtaa on tullut aiempaan verrattuna lisää huomattavasti eikä treenin jälkeen enää ole hetken aikaa väsähtänyt olotila.
Vaa’alla yritän taas olla käymättä usean viikon ajan. Vieläkin harmittaa se, että paino oli vähän noussut sen sijaan, että olisi pudonnut. Mutta näin voi kuulemma käydä. Itse ei myöskään huomaa kropassa mitään suurempia muutoksia, mikä tavallaan harmittaa. Ruokavaliota olen yrittänyt nyt vähän korjailla, esimerkiksi kauppareissupäivinä pääruokana on tukeva salaatti ilman lisäkaloreita tuovaa kastiketta. Samoin vettä olen yrittänyt juoda enemmän ja makeisia syödä vähemmän. Jos paino ei suostu putoamaan parissa kuukaudessa, niin on se sitten jo melko kummallista. Toisaalta painon putoaminen voi alkaa aika myöhään. Kun on paljon rasvakudosta, aineenvaihdunta on hitaampaa. Treenaamisen myötä rasvan tilalle tulee lihasta, mikä tarvitsee enemmän ”polttoainetta” ja aineenvaihdunnan pitäisi sen myötä nopeutua. Näin ainakin teoriassa.
En malttanut odottaa enää, vaan painelin tänään spinningiin. Puolen tunnin pyöräilysessio tuntui niin äärettömän hyvältä ettei ole tosikaan. Ei tuntunut lihakset niin kireiltä kuin viime viikolla, hieronnalla ja levolla tais olla jotakin vaikutusta asiaan. Saunassakin kävin. Ulkona sataa vettä kaatamalla, joten ulos puutarhatöihin ei ole nyt asiaa. Jos nyt vain sitten lämmittelisi takkaa ja lueskelisi kaikessa rauhassa jonkin aikaa. Mihinkään ei ole tänään kiire.
Oli eilen hieronnan jälkeen melko piesty olo. Hieroja ei (onneksi) ollut mikään hivelijä, vaan hieroi ihan kunnon otteella. Siitä tosin seurauksena mustelmia reisissä ja selässä, mutta ei haittaa jos se auttaa lihasjumeihin. Tänään on ollut vielä vähän paikat hieronnasta kipeänä, joten päätin pitää lepopäivän pilateksestakin. Toimettomana en silti ole ollut. Kävin äsken kävelemässä tunnin kävelylenkin luonnossa ja otin valokuvia. Pieni sade ei haitannut, mutta aurinkoisempi sää olisi luonnollisesti ollut parempi.
Tänä aamuna kävin vaa’alla. Ajattelin etukäteen olevani tyytyväinen, jos paino on pudonnut noin kaksi kiloa aloituspainosta. Yllätys oli suuri, kun paino oli päinvastoin noussut 400 grammaa. Mielessä kävi, että mitä ihmeen järkeä on koko kuntoilussa, kun paino vaan nousee. Onneksi tein sitten muutkin mittaukset. Olkavarsien mitta oli kasvanut sentillä molemmissa käsissä. Reisistä oli lähtenyt molemmista sentin verran. Suurin ero näkyikin sitten vatsan alueella. Kapeimmalta kohdalta oli lähtenyt 2,5 senttimetriä ja suurimman röllykän kohdalta vatsasta peräti 7 senttiä. Eli kehon muokkautumista oli painon noususta huolimatta tapahtunut keskivartalossa ihan reilusti. En ensin tuota 7 senttimetriä edes uskonut, mutta mittasin pariin kertaan ja olihan se sitten uskottava.
Mitä tästä kaikesta sitten voi päätellä? Ehkäpä sitä, että lihasmassan määrä on kasvanut selvästi ja se lisää painoa. Toisaalta minua oli kyllä etukäteen asiasta varoiteltukin. Mutta kuitenkin vähän harmittaa. Olisihan se mukava, jos paino kaiken liikkumisen ansiosta putoaisi. En aio luovuttaa kuitenkaan. Mietin edelleen, voisiko harjoittelu lisätä jollakin tapaa myös nesteen määrää lihaksistossa. Tänään alkoi lepoviikko, jolloin huomio on kehonhuollossa, venyttelyssä, kevyessä liikkumisessa jne. Jos painon katsoisi vielä loppuviikosta ja vähän säätäisi ruokavaliota ennen sitä, niin näkisi onko pähkäilyni osunut oikeaan. Nyt kuitenkin pienelle kuvausretkelle luontoon, poika hakemaan koulusta, suihku ja sitten hierontaan.
Eilen oli välipäivä treenaamisessa. Päivä meni autolla ajaessa ja kyläillessä. Leikkasin isältä hiukset ja kävin eri paikoissa ottamassa valokuvia. Siinä tuli hiukan käveltyäkin. Tänään sitten oli olo virtaa täynnä ja suuntasin spinninkiin. Poljin Les Millsin 45 minuutin treenin. Vatsa tuli jossakin vaiheessa todella kipeäksi kesken polkemisen ja alkoi tehdä pahaa. Annoin kyllä treenissä kaikkeni ja ehkäpä mahakipuun ja huonoon oloon vaikutti eilen juodut 4 paukkua väkeviä. Olisiko elimistö ollut vähän kuiva, en tiedä. Vielä nytkin, parin tunnin päästä treenistä, on vatsa vähän oudon tuntuinen. Mutta jospa se siitä. Toisena ongelmana treenissä oli vasemman jalan pohkeessa tuntuva kipu. Se helpotti sitä mukaa, kun lihakset lämpenivät. Pitää kuitenkin varoa rasitusvammoja, joten edessä oleva palauttava viikko tulee tarpeeseen. Huomenna urheiluhierojalle ja ilmojen mukaan joku päivä ensi viikolla pitkä kävelylenkki luonnon helmassa. Samalla saisi varmaan harjoittaa toista mukavaa harrastusta, valokuvausta. Ensi viikolla sitten myös venyttelyjä ja muuta lihashuoltoharjoitusta.
Tänään olin sitten suunnitellusti aamusta spinningissä. Nyt oli vuorossa 45 minuutin rääkki. Ja täytyy kyllä sanoa, että nautin siitä. Oli ihana polkea niin voimalla kuin vain pystyin. Reidet sai kunnolla kyytiä, samoin verenkiertoelimistö. Mikähän siinä mahtaa olla, että mitä enemmän itseään rasittaa ja repii, sitä mukavammalta jälkeenpäin tuntuu. Tietää kuntoilua harrastaneensa ja sitä on tavallaan joka kerta voittanut itsensä. Nautinto se on sekin, että aina välillä tulee se tunne, että nyt on päästy eteenpäin hommassa. Jaksaa paremmin eikä lihaksisto ole välittömästi piipussa, kun jotakin alkaa tehdä.
Muistan sen ensimmäisen spinning-tunninkin. Ei montaa kertaa jaksanut pystyssä polkea, kun tuntui jo, että reisilihakset on hapoilla. Samoin hengittäminen on helpompaa. Nyt jaksoin polkea minkä ehdin koko tunnin ajan eikä jalat sanoneet työsopimusta irti.
Aamulla kävin kuntosalilla. Huomasin, että osaan liikkeistä sain laittaa lisää painoja, jotta vastus oli riittävä. Se vain, että nyt tekemäni sarja muuttuu ensi viikon jälkeen. Pitää harjoittaa taas uusia lihasryhmiä. Tällä viikolla vuorossa on enää yksi spinning-tunti ja jooga. Ens viikolla on lepoviikko, jolloin käyn vain yhden pidemmän kävelylenkin ja hierojalla myös. Sitten lisäksi pari kehonhuoltopäivää, jolloin on pilatesta ja venyttelyä. Treeni tuntui tänään ihan hyvältä. Ehkä eilinen pilates ja venyttely auttoivat asiaa.
Viimeisten viikkojen kuntosaliohjelma on ollut seuraavanlainen:
- Lämmittely istuinpyörä 15-20 min. taso 4
- Jalkaprässi, jalat leveällä 3 x 15 painot 40 kg
- Polven ojennus laitteessa 3 x 15 painot 14-20 kg
- Reiden loitonnus laitteessa 3 x 15 painot 25-30 kg
- Rintaprässi 3 x 15 painot 15 kg
- Ylätaljaveto rinnalle 3 x 15 painot 20-25 kg
- Vatsarutistus laitteessa 3 x 15 painot 20-25 kg
- Selkäojennus selkäpenkissä 3 x 15 kehon paino
- Loppuverryttely juoksumatolla 5-10 min. taso 4
Selasin nyt yömyöhään vielä nettiä ja löysin blogin, jossa seurataan Inkan elämäntaparemonttia. Blogiin oli haastateltu personal trainer Manu Tuppuraista. Haastattelusta ammensin mieleeni pari asiaa, joiden ajattelen olevan punainen lanka tässä omassakin jutussa. Ensinnäkin se, että aina ei saa treenata kuin viimeistä päivää, vaan keho tarvitsee myös lepoa. Toiseksi, kyse ei ole vain laihtumisesta, vaan elämäntavasta.
