On mennyt jo monta viikkoa laiskotellessa. Käytännössä ei ole tullut tehtyä mitään kuntoiluun viittaavaakaan, ellei eilistä ison pihan nurmikonleikkuuta lasketa mukaan. On räkäinen ja väsynyt olo. Vatsan seutu selvästi turvottaa, mikä harmittaa kieltämättä tosissaan. Jospa minä vielä tästä jossakin vaiheessa uudelleen innostun. Ehkäpä jo huomenna, toivon mukaan. Ilmeisesti kuntosalin avain vielä toimii, kun ei ainakaan uutta laskua ole vielä tullut.
Katsoin mitä ohjattua liikuntaa tänään salilla olisi. Näytti aika lailla LesMills -tunneilta. Oli BodyCombat-tuntia, samoin BodyBalancea ja pyöräilypuolella RPM-tuntia. Huomenna tosin olisi RPM 55 minuutin livetunti. Se kiinnostaisi, vaikka voisi olla tällaisen tauon jälkeen parempi aloittaa vähän rauhallisemmin. Jos menisi sittenkin kuntosalin puolelle nostelemaan rautaa.
Hoidoista ja flunssasta johtuen ei viimeisen parin viikon aikana ole juuri tullut kuntoiltua. Nyt on niin turvonnut olo, että polttelisi tosissaan päästä treenaamaan. Toisaalta pitäisi odottaa, että on jälleen kunnossa. Voi olla, että huomenna on viimeinen hoitokerta ja jospa se nuhakin alkaisi pikku hiljaa rauhoittua. Jokin älli kai se päässä sanoo, että tässä kunnossa ei kannata itseään rääkätä, ettei tule jotakin pahempaa tilalle. Eilenkin särki niin päätä, että ei olisi paljon kannattanut verenpainetta nostattaa.
Eniten hinkuan spinning-tunnille. Ehkä sitten loppuviikolla, toivotaan.
Tässä on nyt hetki vierähtänyt edellisestä kuntoilusta. Viikolla kun ei oikein voi, kun joka toinen päivä nukutetaan hoitojen vuoksi. Tänään sitten päätin mennä ja kyllä teki spinning-tunti hyvää mielelle ja keholle. Yhteensä 40 minuuttia LesMillsin rpm-tuntia. Unohdin tietenkin juomapullon kotiin ja siitäpä syystä kävin treenin jälkeen r-kioskilla ja ostin 0,5 l:n pullon keltaista jaffaa. Alkaa olla kurkusta nielty alas koko puoli litraa.
Huomenna on taas sairaalaan meno, joten huomenna on sitten taas välipäivä. Ei sille mitään voi, että ne päivät särkee päätä ja väsyttää hirveästi. Sitä paitsi ei sitä saisi ajaa samana päivänä autoakaan, joten millä minä edes salille menisin. Jos lauantaina sitten.
Kyllä se niin on, että jatkuvat nukutukset ja hoito yleensäkin vaatii nyt elimistöltä vähän ylimääräistä. Tänään jälleen oli hoidot. Ne aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä. Lisäksi on rytmihäiriötuntemuksia, kuin sydän pomputtelisi välillä omia aikojaan. Voinhan tietty kuvitellakin koko jutun, mutta siltä vaan tuntuu. Lisäksi muisti on alkanut pätkimään, mutta se oli odotettavissakin. Jospa huomenna kävisi salilla ettei kuntoilu kokonaan jää. Tähtään iltaan.
Niin tuskaiselta kuin kuntoilun aloittaminen tuntuikin, niin nyt sitä oikein odottaa. Tänään oli taas nukutus, joten tänään ei parane mennä salille. Kyllä se vaan voimia vie, ei voi mitään. Tulipahan kuitenkin mitat otettua ja ne on:
ry 106 cm
vy 91 cm
ly 107 cm
olkavarren ymp. 33,5 cm
reiden yläosan ymp. 59 cm
Eli onhan sitä taas muutama sentti lähtenyt, vaikka liian tiukassa onkin. Toisaalta en ole hirveästi panostanut ruokapuoleen, vaan ihan liikunnalla aikaansaatu tulos.
Kyllä sen huomaa, että joka toinen päivä kun nukutetaan hoitojen vuoksi, on se elimistölle raskasta. On niin hitaalla oleva olotila. Toisaalta myös kuntoilun aikana sitä väsähtää tavallista nopeammin. Tänään kävin 45 minuutin spinningissä. En ottanut edes raskainta mahdollista harkkaa, mutta siitä huolimatta hiki virtasi vuolaana. Tuntuu silti hyvältä, että pystyy tässä tilanteessa yleensä käymään kuntoilemassa.
Tahtoo näinä aikoina jäädä kuntoilu vähän vähäisemmäksi. Toisaalta on tuo ihmekään, kun joka toinen päivä käytetään nukutuksessa ja se päivä menee sitten lepäillessä. Eilen näin oli edellisen kerran. Tänä aamuna sitten päätin lähteä salille ja vedin ihan normi setin siellä. Huomasin kyllä, että vointi ei ollut ihan priimaa, mutta yllättävän hyvin se sitten kuitenkin meni.
Nyt on hyvä mieli ja seuraavan kerran menen sitten ylihuomenna. Huomenna kun on taas nukutus, samoin perjantaina. Onneksi näitä hoitokertoja sairaalassa ei ole kuin kolmen viikon ajan, niin sitten pääsee taas normaalivauhtiin kuntosalilla.
Eilinen nukutus pakotti pitämään toisenkin taukopäivän liikkumisesta. Tänään kävin sitten tyttären kanssa spinningissä. Tälle kerta oli ensimmäinen ja hänen mielestään puolen tunnin spinninkikin oli melko raskas. Itselläni ei vielä hiki juurikaan alkanut virtaamaan, mitä kyllä vähän ihmettelin itsekin.
Nyt on vähän huono olo, ilmeisesti eilinen vielä painaa elimistöä. Väsyttää, niskat ja leukanivelet ovat kipeänä. Toivottavasti huomenna on parempi olo, että pääsisi vetämään kunnolla kuntosaliharjoitukset. Ensi viikolla kun täytyy taas käydä toimenpiteessä peräti kolme kertaa viikon aikana. Onneksi sitä ei montaa viikkoa jatku.
Tänään ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta kuntoiluun. Aamusta sairaalaan, siellä nukutus ja pieni operaatio. Viime yö meni vähän huonosti nukkuessa, kun toimenpide jännitti. Nyt on sitten melko väsynyt olo sekä vähäisten yöunien että nukutuksen vuoksi. Samoin olo on hirveän raskas ja pienestäkin rasituksesta hengästyn hirveästi. Luulin, että verenpaine on matalalla, mutta se oli ihan hyvä. Sen sijaan pulssi on tavallista matalampi. Nyt vain huomista ja toivottavasti normioloa odotellessa. Tämä on jo toinen lepopäivä liikunnasta, joten kovasti olisi hinku huomenna päästä treenaamaan.
Tänään olisi pitänyt käydä salilla tai jotakin, mutta huomisen nukutus painaa sen verran mieltä, että ei vain jaksa lähteä mihinkään. Olkoon nyt sitten kaksi taukopäivää välissä. Kävin kyllä merenrannassa vähän käveleskelemässä, mutta sitä vähää ei juuri voi liikunnaksi sanoa. Onhan täällä kotona kuntopyörä, jos sitä illasta polkisi niin olisi ainakin sellainen olo, että jotakin on tullut tehtyä. Huominen stressaa niin, että alahuuleenkin puhkesi tänä aamuna herpes. Edellisen kerran herpes on ollut noin kymmenen vuotta sitten. Se kertonee jännityksen tasosta.
Eka kertaa ohjatulla spinning-tunnilla eikä vain virtuaalisena missä olen aiemmin käynyt. Sain vahvistuksen sille, että olen virtuaalitunneillakin rasittanut itseäni ihan riittävästi. Ohjattu tunti tuntui ihan yhtä raskaalta kuin virtuaalinenkin sillä poikkeuksella, että tunti kesti kokonaisen tunnin. Hyvin pystyi polkemaan, vasta pyöräilyn lopuksi alavatsa tuli vähän kipeäksi. Eilinen kuntosaliharjoittelu ei onneksi liikaa painanut jaloissa.
Harmi vain, että seuraavaan kuukauteen en kyseiselle tunnille pääse, mutta käyn sitten virtuaalitunneilla muina päivinä. Huomenna ajattelin käydä pilateksessa ja venyttelyssä. Perjantaina pidän välipäivän.
Kuntosalilla painojen nostoa ja muuta urakointia tuli tänään tehtyä. Ihan normaalit kuviot oli mitä teen ja missä järjestyksessä. Lopussa tein vielä selkäliikkeet ja huomasin taas sellaisen uutuuden, että selkälihasliikkeiden toistomäärää pystyy jo lisäämään. Viimeiseksi aloitin vatsalihasliikkeet, mutta sitten ilmaantui ongelmia. Olin tehnyt pari vatsarutistusta laitteessa 30 kilon painoilla, kun yhtäkkiä alavatsassa tuntui jonkin sortin rusahdus, sitten iski kova kipu ja sen jälkeen ei ollut enää mahdollisuuksia rutistaa yhtään mitään.
Sen minäkin tiedän, että jos jossakin päin kehoa tuntuu helvetillinen kipu, on parempi olla tekemättä enää yhtään liikettä, joka kipukohtaan vastaa. Tunneminä huusi ”vatsalihakset, vatsalihakset, tee ne!”, mutta järkiminä sanoi ”älä vain tee!”. Sitä kävi sellaista tahtojen taistelua asian kimpussa. Järki onneksi voitti ja toisaalta muutama rutistusyritys kivun alkamisen jälkeen sanoi vähän itsepäisemmällekin immeiselle, ettei hommasta tule mitään. Siispä luovutin.
Nyt ei ole alavatsassa mitään kiputuntemuksia, mutta vähän oudolta se tuntuu. Tulipa jopa sellainenkin hölmö ajatus päähän, että kun tuota vatsaa on joskus urakalla leikelty, niin kiinnikkeetkö ne siellä poksahteli. Oli miten oli, toivottavasti kipu ei toistu. Tuntuu niin älyttömältä, että lähes joka harjoittelukerta tai sen jälkeen alkaa jotakin kehon kohtaa särkemään. On nilkkaa, akillesjännettä, polvea ja nyt alavatsaa. Ei taida olla ihan tuulesta temmattu se sanonta, että urheilija ei tervettä päivää näe. Aina on joku paikka paskana.
Mutta sitten vähän positiivisempiin fiiliksiin. Vaa’alla en ole käynyt viikon parin takaisen jälkeen. Jos paino ei ole pudonnut, niin kiinteytymistä on ainakin tapahtunut. Ostin urheiluliivit aloittaessani kuntoilun ja nyt vaikuttaa pahasti siltä, että tarvitsen kokoa pienemmät liivit. Alkaa olla vähän löysät liivit eikä tue enää rintoja. Farkut, jotka ostin jokunen kuukausi sitten, on nyt niin löysät vyötäröltä, että tarvitsen vyön, jotta ne pysyy jalassa. Kesätakki istuu myös aiempaa paremmin päälle. Ei ole enää kuin makkarankuori yläkropan päällä.
Huomenna on sitten illalla spinning-tunti, joka kestää tunnin verran. Olisi tavoitteena päästä sinne hikoilemaan.
Päätin aamulla, että tänään pidän välipäivän. On kuitenkin tekemistä, kuten siivoamista, pyykinpesua, tavaroiden viemistä kirpparille jne. Lisäksi pitäisi alkaa lukemaan tenttikirjoja. Nyt on vatsalihakset kipeänä, ilmeisesti muutaman päivän takaisesta keskikehon muokkaustunnista. Ihmeen myöhään ne kyllä kipeäksi tulivat. Joka päivä huomaa uusia asioita kehossaan, mitä liikunta on saanut aikaan. Nyt on vatsalihakset kipeänä, mutta samalla huomaa kuinka helppoa on nykyisin kyykistyä ja nousta takaisin ylös. Oikea polvi on ajoittain vihoitellut kovastikin aiemmin, eikä se nytkään ihan kunnossa ole. Mutta nouseminen onnistuu nyt paremmin, kun ei heti polvessa ala tuntumaan kova vihlominen. Samoin raskaiden kantamusten nostaminen on aiempaa helpompaa. Vyötärön ja lantion linja on jo vähän muokkautunut nätimmäksi. Tekemistä olisi nyt erityisesti käsi- ja olkavarsissa. Niissä on aika lailla löysää läskiä yhä.
————
Vähän päivitystä vielä näin illasta. Huomasin yllätyksekseni, että liikunta on vaikuttanut muullakin tavalla kuin vain kehoa muokkaamalla. Otin itsestäni kasvokuvan, kun lähetin sen tyttärelle puhelimella. Jotakin outoa kuvassa oli ja jäin katsomaan sitä vähän tarkemmin. Vähän on kasvot kaventuneet, mutta vielä merkittävämpi muutos on ihon kunto. En ole koko asiaa aiemmin ajatellut, vaikka päivittäin olen peiliinkin vilkaissut, ainakin hampaita pestessä. Iho on tällä hetkellä tosi hyväkuntoinen, ei näppyjä ja on aiempaa kuulaampi. Näyttää ihan siltä, kuin pienet rypytkin olis vähän silottuneet. Se tosin voi olla vain omaa kuvitelmaa. Mutta silti, iho on ihan selvästi nuorentunut. Kait se johtuu siitä, että liikunta parantaa verenkiertoa ja se näkyy myös parantuneena pintaverisuonten verenkiertona.
Tästä tulee ehdottomasti lisää motivaatiota liikuntaharrastukselle. Nyt jo innolla odottelen huomista kuntosalipäivää. Keskiviikon ohjelma muuttui, joten pääsen kuin pääsenkin illalla tunnin spinninkiin. Torstaita pitää vielä miettiä mitä tekisi, mutta perjantaina tuskin ehdin urheilemaan, kun keskiviikon ohjelma siirtyi sinne näillä näkymin.
Ei voinut vastustaa kiusausta ja kävin tänään spinningissä. Vuorossa oli 50 minuutin pyöräily. Kyllä teki taas hyvää. Tunti menee sillä jaksotuksella, että ensin on kevyehkö 5 minuutin lämmittely. Sen jälkeen on vuorossa kevyet mäet ja sitten intervalliharjoitus. Näiden jälkeen nopeusharjoitus ja sitten vaihteleva maasto, jossa välillä mennään suurilla vastuksilla ja välillä poljetaan nopeasti vähän kevyemmillä vastuksilla. Tämän jälkeen on vielä vuorelle nousu, jossa 6 minuuttia pusketaan välillä istuen ja välillä seisten raskaalla vastuksella ilman sen kummempia kevyitä jaksoja. Lopuksi 3 minuuttia palautusta kevyellä vastuksella ja venyttelyt päälle. Spinning-tunti on siis melko raskas kokonaisuudessaan, mutta tuntuu hyvältä, kun jaksaa niin hyvin vetää koko tunnin läpi.
Huomisesta en ole vielä päättänyt. Joko käyn silloin kuntosalilla tai pidän taukopäivän. Jos on taukopäivä, tiistaina sitten kuntosaliharjoittelu. Jos käyn huomenna kuntosalilla, niin tiistaina käyn spinningissä ja keskiviikkona on joka tapauksessa taukopäivä. Ei vain silloin ehdi käydä kuntoilemassa, joten taukopäiväksi se on omiaan.
